Päivä4 Agra - Fatehpur Sikri - Bharatpur
+25 - +35 72km Aurinkoista, aurinkoista ja aurinkoista.
Aamu alkaa Intian turistikohteella numero yksi... Taj Mahalilla. Ja vaikka itse olen sen moneen kertaan nänytkin niin aina se on yhtä vaikuttava. Sarjassa hautamauseleumit planeettamme kaunein. Keisarri Shan Jahan rakennutti sen suosikkivaimonsa muistolle 1631-1653, tämän kuoltua lapsivuoteelle 14'ta lapsen synnytykseen.
Taj Mahlilta aamiaiselle ja ihmettelemään mitä Lefen pyörälle kuuluu. Ja hyvää sille kuuluu. Solu vaihtoi aamulla rikkoutuneen männän. Mekaanikko Enfield -retkellä on painonsa arvoinen kultaa!
Tie Agrasta Fatehpur Sikriin on eri planeetalta kuin Delhi - Agra pääväylä. Pieni, monimopoinen, moni ihmisinen, moniriksainen jne. Intian liikennettä on mahdoton sanoilla kuvata. Se pitää kokea. Veret lähtevät mm. hyvin kiertämään kun moottoritiellä bussi tulee vastaan täyttä vauhtia ohituskaistaa. Intialaiset pitävät sitäkin luonollisena asiana. Moottoritiellä pientareen puolella vastaan tulijoita intialaiset itse tuskin tiedostavat. Raha lienee tai sen puute lienee ainoa selitys sille, että F1'n 20 parasta kuskia eivät tule Intiasta.
Päivän toinen kulttuurikohteemme on Fatehpur Sikri. 50km Agrasta lounaaseen. Keisari Akbarin rakennuttama kaupunki, joka ehti olla Intian pääkaupunki 1800 -luvulla ainoastaan muutaman vuoden, ennen kuin pääkaupunki siirrettiin Agraan. Mogulihallitsijoiden loisto on kuitenkin tallella... ja sitkeämpääkin elastisemmat kauppiaat matkamuistoineen... noin 150 ensimmäistä eitä ovat kaikki ainoastaan ehkiä matkamuistokauppiaille... ja sisseimmät kiipeävät apukuskin paikalle lähtiessämme.
Ohjelmaa Enfieldit teettävät tänäänkin. Nyt vuorossa Maran pyörä ja sen vaihdelaatikko, joka hajoaa. Mutta Intiassa, yksi hajonnut vaihdelaatikko ei ole suurikaan murhe. Korjataan odottaessa... tai ainakin noin sillä aikaa kun käymme Fatehpur Sikrin mogulihistoriassa.
---
Yläkuva; HoneyMoon, Pekka ja Soile parimme rakkauden monumentillä.
Toiseksi ylin; Kokoporukkamme saman monumentin edustalla.
Keskellä; Maaseutu avautui Agran jälkeen, mutta ulostulo kaupungista oli paikka paikoin suhteellisen ruuhkainen. Koko porukka menee kuitenkin seassa jo kuin paikalliset kiilaten ja väistäen torvet soiden. Pohjoismainen kohteliaisuus liikenteessä ei ole valttia. Jos pysähdyt antamaan tietä, niin ruuhkaisessa intialaisessa risteyksessä seisot siinä vielä viimeisen öljylähteen öljyjä ajetaessa.
Toiseksi alin; Fatehpur Sikrin porteilla poseraamassa.
Alakuva; Timo ja Petteri kiipat päässä Akbarin suisikkipapin hautakammiossa. Ja riikinkukon sulista saimme äksyltä haudanvartialta jokainen, jotka emme paiskanneet almuja haudalle.
